Gradu

Nyt on pari viime viikkoa ahkeroitu gradun kanssa. Erityisesti on tullut pähkäiltyä gradun dispositiota eli lopullista rakennetta. Sivujaha gradussa on nyt kasassa vaadittu minimimäärä, mutta lukuja vähän sieltä sun täältä on edelleen kesken. Tällä hetkellä keskityn taustalukujen hiomiseen, minkä jälkeen voin viimeistellä analyysini ja laatia loppu yhteenvedon. Mutta tältäpä tämän minun graduni sisältö tällä hetkellä jotakuinkin näyttää (numerot ovat siis sivunumeroita):

1. JOHDANTO 2
1.1. Fantasiakirjallisuus ja Percy Jackson tutkimuskohteena 2
1.2. Tutkimuskysymys & aineisto 6
1.3. Myytit populaarikulttuurissa – aikaisempi tutkimus 8
1.4. Tutkimusmetodi – sisällönanalyysi 12
2. SANKARIMYYTIT 14
2.1. Myytin käsite ja sankarin määritelmä 14
2.2. Joseph Campbellin monomyytti 17
2.3. Antiikin Kreikan heerokset 19
2.4. Nykysankari ja amerikkalainen monomyyttiteoria 22
3. PERCY JACKSON 23
3.1. Kirjasarjan taustat 23
3.2. Juoni ja keskeiset hahmot 26
4. PERCY JACKSON – UNIVERSAALI SANKARI 28
4.1. Lähtö 28
4.2. Initiaatio 32
4.3. Paluu 38
5. PUOLIVERISET KREIKKALAISINA HEEROKSINA 38
5.1. Puoliveriset – kreikkalaiset heerokset 38
5.2. Heeroksen juuret ja olemus 40
5.3. Urotyöt 46
5.4. Heeroksen kohtalo 50
6. PUOLIJUMALAT JA MODERNI SANKARITYYPPI 55
6.1. Tavallinen nuori vai voitokas supersankari 55
6.2. Epäitsekäs uhrautuja 57
6.3. Ystävät voimavarana 59
7. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 60

Metsästäjät

Podengo on metsästyskoira. Tämä seikka meinaa aina välillä unohtua, kun katselee podengojen lekottelua sohvalla ja loikoilemista lämmitettyjen kaakeleiden päällä auringon valossa. Kotona podengo osaa olla laiskan letkeä tai energisen leikkisä, mutta tämä laiskottelu ja leikki muuttuu totiseksi todeksi, kun podengolauma pääsee metsään toteuttamaan vaistojaan.

Aikaisempina vuosina erityisesti Siru on todistanut kykynsä metsästäjänä. Siru on päästänyt päiviltä jos jonkinmoista pientä jyrsijää. Kotona Siru päivystäisi tuntikausia degujen tai gerbiilien häkin äärellä, josko niiden pikku asukkaat vaikka sattuisivat pääsemään vapaalle jalalle. Siru on itseasiassa tajunnut kaikkinaisten häkkien merkityksen niin selkeästi, että tutkii kaikki tyhjätkin häkit ja dunaboxit mahdollisten asukkaiden varalta. Metsässä Siru puolestaan haistelee ja tutkii jokaikisen pikku jäljen ja on heti valmis tositoimiin, jos hiiri sattuisi tulemaan vastaan.

Doby ei varsinaista saalista ole koskaan saanut. Poika on pikemminkin peesaillut Sirun perässä, mikä on tietysti ihan ymmärrettävää: laumanahan podengojen on tarkoitus metsästää. Kerran Doby oli ihan hilkulla saada hiiren kiinni, mutta Siru ehti salamana väliin ja varasti pojan saaliin. Kerran mökillä Doby puolestaan sai iskettyä hampaansa oravanpoikaseen, mutta silloin orava onnistui pakenemaan nuoren saalistajan kynsistä. Vaistot ovat pojalla silti selkeästi kohdillaan.

Nefi ei koskaan ole oikein metsästämisestä mitään ymmärtänyt... tai ei ainakaan ennen kuin sattui osumaan metsään samaan aikaan parin puussa loikkivan oravan kanssa. Oravissa on jotain sellaista, mikä tuntuu herättävän podengojen saalistusvietit erityisen vahvasti. Liekö syynä se, että podengo ymmärtää oravien olevan saavuttamattomissa hyppiessään kuusen oksalta toiselle. EI käy podengojen itsetunnolle, etteivät ne pysty kiipeämään puuhun oravien perässä... ja voitte uskoa, että Nefi on kyllä yrittänyt.

Waldo ei vielä ole päässyt kunnolla metsästämisen makuun, vaikka kaikki lelut saavat kyllä Waldon suussa todella nopeasti kyytiä. Varsinkin jos niissä on oikeata nahkaa tai turkista. Kyllä Waldon vaistot siis ovat kunnossa, mutta tilaisuuksien puute on estänyt nuoren pojan kehittymisen varsinaiseksi metsästäjäksi. Waldo nauttii sitä paitsi liiaksi juoksemisesta, keskittyäkseen metsässä varsinaiseen saalistamiseen. Mutta jos Waldo joutuisi vastatusten hiiren kanssa, se olisi varmasti hiiren menoa.

Ja sitten on vielä pikkuinen Windy. Sirun pienikokoinen tytär ja klooni, joka on tullut äitiinsä niin ulkonäkönsä kuin luonteensa puolesta. Windya ei lelut jaksa kiinnostaa, kun tarjolla olisi oikeaakin saalista: deguja ja gerbiilejä. Metsässä Windy on nykyään aina lauman etunenässä jälkiä ja saalista etsimässä. Nyt tyttö on kehittänyt jopa oman yhteistyö muodon Murun kanssa. Muru paikallistaa hiiret ja myyrät isoilla korvillaan ja osoittaa WIndylle oikean kaivuu paikan. Windy rientää salamana paikalle ja kaivautuu lumen ja maan sisään käsittämättömällä nopeudella... Murun suuren tassujen pienoisella avustuksella. Kahdestaan ne jatkaisivat urakkaansa varmasti loputtomiin ellen ilonpilaajana komentaisi kaksikkoa jatkamaan matkaansa. Vain kerran tämä yhteistyö on tuottanut todellista tulosta, mutta läheltäpiti-tilanteita on ollut sitäkin enemmän. Voin vain sanoa, että tyttäressä polvi parantuu. Sirun metsästäjän taidot ja vaistot ovat jalostuneet WIndyssa vielä pidemmälle ja kun vain katsoo Windyn tummiin nappisilmiin, tietää, että siinä on todellinen metsästäjä! Vaikka itse en metsästystä harrasta ja kannata, niin olisi kuitenkin hienoa, jos Windy pääsisi vaistojaan joskus harjoittamaan tosi tilanteessa - jänismetsällä. Olen varma, että saisin olla pikkuisesta sintistäni ylpeä! Windy on saalistaja henkeen ja vereen!

Kirjoittelua

Tammikuu on alkanut mukavasti kirjoittelun merkeissä. Toisin sanoen gradua on tullut väsättyä oikein urakalla. Pääsin analyysi-osion kanssa oikein kunnolla vauhtiin. Olen nyt kirjoitellut kaikenlaista Percy Jackson kirjojen sankareiden suhteesta kreikkalaisiin heeroksiin. Kohta alkaa tämän osion ensimmäinen vedos olemaan valmis. Sitten kirjoittelen loppuun monomyytti-osion ja jatkan siitä sitten Percy Jackson hahmojen nykyaikaisempiin sankarimyytti kytköksiin. Tällä hetkellä on melko hyvä fiilis gradun suhteen, vaikka välillä meinaa edelleen uskonpuute iskeä. Nythän on todella tärkeää kirjoitella gradua oikein urakalla eteenpäin, koska parin kuukauden päästä koittaa mahdollisesti iloinen perhetapahtuma. Tuolta pentublogin ja kotisivujen puolelta onkin voinut jo lueskeskella, että Siru on astutettu, joten 8 viikon päästä voi olla muuta tekemistä =D

Gradun ohella olen kirjoitellut ylös myös uusimpia kirjaideoita. Viime viikkojen aikana uusia ideoita on syntynyt taas lisää ja vanhat ideat ovat selkiytyneet. Kaiken kaikkiaan kirjaideoita on tällä hetkellä 22 kappaletta ja näistä varmuudella 10 on kirjasarjoja. Tähän mennessä valmiina on vasta Elunia. Sieluttomat trilogian ensimmäinen kirja on niin ikään hyvällä mallilla, samoin Pongodengo. Monia muitakin kirjoja on jo hieman aloiteltu, mutta tulee kyllä olemaan melkoinen urakka kirjoitella niitä kaikkia valmiiksi. Hyvä, että opettajilla on pitkät kesälomat ;D

Jonkin verran on tullut kirjoitettua myös historian proseminaarityötä. Mikäli saan sen + pari hissan kurssia tässä kevään aikana suoritettua (sekä tietysti gradun), niin valmistumista voi odottaa toukokuun puolella. Pitää vaan malttaa olla jättämättä yhtään podengopentua itselleen valmistujaislahjaksi =D

Niin ja pienenä sivuhuomautuksena vielä... minusta tuli tammikuun 8 päivä ihanan pikkutytön kummitäti, kun serkkuni kastettiin Leeni Faine Aurooraksi. Kaikkea hyvää Leenille!!!