Tämäkö oli se ujompi veli...

... niimpä. Enpä tiedä kuinka kauan Dobysta ja ujoudesta kehtaa enää samanssa lauseessa puhua. Sen verran hurjapääksi on tänään päättänyt ryhtyä. Haukkumaankin on jo ruvennut, kun ei pääse samoihin paikkoihin, kun Siru pääsee. Varastaminenkin taitaa olla pojan toinen luonto. Lelut vaihtavat sen verran tiiviisti omistajaansa. Sukatkin sdaavat kyytiä eikä millään meinaa luopua saaliistaan, ainakaan ihmiste hyväksi. Kovaa tahtoisi koko ajan mennä ja taitaa vähän ärsyttää, kun ei pysy isojen koirien tahdissa. Kani taisi tosin aiheuttaa hieman pelkoa eilen illalla.

Mutta jos jätetään Doby asiat vähän sikseen. Kävin tänään Murun kanssa oikein pitkällä metsälenkillä ja ai että hän nautti. Muru kun on sellainen alkutalven koira, joka haluaisi olla ulkona koko ajan. Erityisesti silloin kun saa mukaansa jonkun ihmiskaverin. Metsässäkin viiletti tänään sellaista vauhtia, että sain kiittää onneani fleksihihnan olemmaolosta. Muuten en olisi pysynyt kyllä tahdissa mukana.

Myös Sirun kanssa kävin tänään lenkillä ilman muita. Sirullahan on ollut hieman murkkuikä ongelmia ja tänään saavutimme lopultakin pienen voiton. Aiemmin Siru on haukkunut autoille ja kaikelle muulle kuin mikäkin raivopää, mutta tänään ohitimme vihdoinkin muutaman auton ja ihmisen ilman pienintäkään ärähdystä. Tästä saa kiittää lihapullia ja Sirun persoutta lihalle.

Susanna liittyi tänään podengofoorumille. Ja tietenkin sähköt menivät juuri kun hän oli saanut esittelytekstinsä valmiiksi ja oli lähettämässä sen. No onneksi Susanna muisti suurimman osan kirjoittamastaan ja pystyi tekemään sen uudestaan.

Ensin niitä oli yksi, sitten kaksi ja pian täysi tusina

Toisin sanoen siis podengoja. Kuten uutisia ja sivun päivityksiä seuranneet eittämättä jo tietävätkin, perheeseemme saapui keskiviikkona uusi jäsen: Tähtitaivaan Alfred eli ystävien kesken Doby. Nimen alkuperästä olen kertonut myös Dobyn omassa osiossa, mutta sanotaan nyt vielä tietämättömille, että nimensä Doby sai Harry Potterin ystävän kotitonttu Dobbyn mukaan.

Doby on tosiaan hieman totinen, ehkä jopa ujonsorttinen poika, joka on kyllä rohkaistunut oikein silmissä meillä viettämänsä lyhyen ajan aikana. Osaahan Doby toki podegomaisen riehumisenkin, mutta kyllä hän on hieman rauhallisempi versio Sirusta, mikä on vain hyvä Pojun kannalta. Vanhus raukka ei varmasti jaksaisi taskurakettia kämppäkaverinaan. Dobyhan on tosiaan Susannan koira ja asustaa Susannan huoneessa Pojun, gerbiilien ja taistelukala Keikarin kanssa.

Doby on kertakaikkisen ihastunut Muruun. Doby on koko ajan hyppimässä Murun kuonolle, mutta Muru ei vielä ole oikein tottunut Dobyyn eikä oikein pidä näistä "hellyyden osoituksista." Siru puolestaan riehuu Dobyn kanssa kuin viimeistä päivää. Doby ja Siru repivät vuorotellen toisiaan korvista, jaloista, niskasta, kaulasta tai mistä ikinä saa kiinni. Välillä ihan kammottaa heidän hurjamenonsa, mutta luulisi Dobyn sanovan jotain, jos Siru häntä tosissaan satuttaisi. Ja kyllä se Doby osaa antaa takaisin samalla mitalla. Siru on tainnut kaivata painikaveria oikein toden teolla ja nyt hän ottaa velat takaisin korkojen kera. Murusta kun ei ole paini kaveriksi.

Tällä hetkellä olen hieman katellinen Dobylle, koska Muru ja Siru antavat hänelle jopa liikaa huomiota. Sirukin on lakkaamatta leikkimässä hänen kanssaan ja tulee luokseni vain satunnaisesti tai nukkumaan. Heti aamulla kun avaan huoneeni oven ja päästän Murun ja Sirun ulos, kummatkin ryntäävät heti Susannan huoneen oven taakse odottamaan Dobyn ulos tuloa. Saa nähdä koska uutuudenviehätys menee ohi.

Tällä hetkellä Doby tuntee olonsa kotoisaksi pääasiassa minun ja Susannan seurassa. Varsinkin isää tuntuu hän hieman vierastavan, mutta kyllä hän jo tänään seurasi muuta laumaa ovelle, kun isä saapui töistä kotiin. Tänään Doby on muutenkin ollut jo selvästi eilistä rohkeampi ja hän on tehnyt itsenäisesti tutkimusmatkoja ympäri taloa, juoksennellut sinne tänne ja jopa vetänyt narua Murun kanssa. Vaikka Muru ei vielä oikein tiedäkään mitä Doby on miehiään, ei se kuitenkaan estänyt narunvetoa. Murun otteet olivat jopa tavallista hellemmät.

Poju suhtautuu Dobyn tuloon paremmin kuin Sirun tuloon. Taitaapa syynä olla Dobyn poikamainen charmi. Pojun elämä kun pyöri 12 vuotta Remu uroksen ympärillä ja Pojussa on jopa hieman homppelin piirteitä. Yrittipä Poju jopa hieman pukittaa Dobya heti ensimmäisenä iltana. Rinnakkaiselo onkin lähtenyt ihan kivasti käyntiin.

Saa nähdä oppiiko Doby Sirua nopeammin sisäsiistiksi. Ainakin alku on lupaava, sillä Doby on jo nyt kylmästä huolimatta tehnyt tarpeitaan ulos tai vähintäänkin sanomalehdelle.