Kuri ja Järjestys

Tänään päätin pistää koirat kuriin lopullisesti. Sirustakin meinaa tulla päivä päivältä mahdottomampi. Nyt riitti lepertely. Tästä lähtien vaadin koiria tottelemaan.

SIRU

1. Ei enää tervehtimistä puremalla
2. Käskystä hiljeneminen
3. Ei enää vetämistä lenkillä
4. Ei enää haukkumista autoille ja kaikille vastaantulijoille

MURU

1. Käskystä hiljeneminen
2. Ei vetämistä lenkillä tai vastaantulijoille ärhentelyä

Lisäksi kiellän koirilta tästä päivästä eteenpäin pääsyn ruokapöytään. Toivottavasti saan myös muut tajuamaan nämä säännöt ja noudattamaan niitä. Mutta nyt on todellakin pakko tehdä jotain ennen kuin homma riistäytyy käsistä. Kun kaikki ovat yhdessä ne vielä provosoivat toisiaan ja opettavat toisilleen pahoja tapoja. Murulta ja Pojulta on Sirukin oppinut jo ties mitä.

Pikkujuttuja

Minulla oli eilen filosofian orientoiva tentti Esa Saarisen kirjasta. Koko etäviikon energia kului siihen, kun yritin kirjaa päntätä, koska arvosanaksi olisi pitänyt saada ainakin 3. Käytin nyt muotoa olisi, koska tänään sain tietää, että kyseinen tentti arvostellaan vain hyväksytty-hylätty periaatteella. Turhaa hermoilua.

Äiti kävi tänään ostamassa Pojulle ja Sirulle vaatteita. Pojulle hän löysi yhden aivan täsmälleen sopivan vihreän takin, joka päällään Poju näyttää syötävän hyvältä. Kuvia tulossa myöhemmin. Sirulle äiti osti kääntötakin, jonka toinen puoli on vedenpitävä ja toinen söpöä teddykangasta. Ihan sopivan oloinen oli sekin. Varsinkin kaula-aukko oli hauska, koska siitä tuli mieleen kuningatar *g* Toinen puku on punertavan oranssia teddykangasta (tuo hieman mieleen pyjaman) ja siinä on myös jalat suojatut. Pukeminen oli aika haasteellista Sirun kiemurrellessa kuin mikäkin kärme asiaa hankaloittaakseen, mutta kun se lopulta onnistui, Siru näytti kertakaikkisen hurmaavalta. Muru parka ei vaatetta saanut ja hän taisikin olla hieman kateellinen.

Väiski on ottanut viime päivät todella rennosti. Hän on vain puputtanut häkissään kuin mikäkin mafiosa ja mulkaissut vain vihaisesti, kun Siru on häkin taakse mennyt inisemään. Sirulla on pakkomielteen omainen tarve päästä Väiskin häkkiin "pitämään Väiskille seuraa". Tällä hetkellä Väiskin vapaana pitäminen onkin hieman hankalaa.

Olen aloittanut koirilla naksutin harjoitukset. Toisin sanoen siis Sirulla ja Murulla. Joudun ehdollistamaan heitä samaan aikaan :) Mielenkiintoista, varsinkin siksi, että Muru ei hirveästi pidä naksuttimen äänestä. Mutta eiköhän se tästä lähde pikku hiljaa liikkeelle.

Minua on ruvennut pelottamaan, että gebsut pääsevät häkistään karkuun. Hankimme puoli vuotta sitten niille isomman häkin (hamsterin häkki), ja olemme nyt saaneet huomata, että ne ovat jotenkin onnistuneet kaluamaan häkin yhteen kulmaan ihan pikkuriikkisen reiän. Onneksi kyseinen reikä on seinän puolella niin eivät ne heti pääse karkaamaan. Pitääkin tarkkailla tilannetta. Pitää joku päivä pitää niitäkin taas oikein kunnolla vapaana koko Susannan huoneessa.

Siru tuli, näki ja voitti

Ainakin minun mielestäni *g*

Sirun näyttely oli positiivinen yllätys. Siru sai junnuluokassa EH:n ja ainoana junnuna kilpaluokassa tuli sitten ensimmäiseksi Olin järjettömän ylpeä ja taisin hehkua, kun tuomari ojensi kaksi punaista nauhaa. Kun miettii, millainen Siru oli ensimmäisessä match showssaan vasta puolitoista kuukautta sitten (tutiseva koiraraukka, joka ärähti vain, jos joku toinen koira yritti tulla liian lähelle minua), ero oli kertakaikkiaan huima. Tuomari valitteli vieläkin arkailevasta käytöksestä, mutta minulle Siru oli rohkea kuin leijona. Toki parannettavaa vielä on, mutta hyvä tulos valoi kyllä hienosti itseluottamusta tähän koirakkoon. Myönnän, että aiemmin olen pitänyt näyttelyitä melko tyhmänä juttuna, mutta nyt kun olin mukana oman koiran kanssa, minuunkin taisi iskeä näyttelykärpänen. Oli myös mukavaa, kuinka eri tavalla minuun suhtauduttiin, kun olin oman koiran kanssa liikkeellä. Niissä harvassa näyttelyssä, joissa olen käynyt katselemassa, minuun ei hirveästi kiinnitetty huomiota, mutta nyt tulin hyvin juttuun monien ihmisten kanssa.

Näyttelyä katsomassa oli tänään meiltä aikamoinen poppoo, kun minun lisäkseni paikalle pörähti Susanna, äiti ja isä (joka oli yllättävän positiivinen ja kannustava). Huolimatta hirveästä melusta ja ahtimuksesta Siru ei juurikaan pelännyt vaan se hieroi jopa tuttavuutta muiden podengojen ja toisen rotuisten kanssa. Nyt mami on kyllä todella ylpeä ja Siru ansaitsee kaiken hellimisen, mitä se tänään saa.

Painajaisia

Viime yö oli melko tuskainen. Näin jatkuvasti unia, toiset pahempia, toiset parempia. Suurin osa taisi olla ensimmäisiä. Aihe oli kaikissa unissa sama: huominen koiranäyttely.

Ei koiranäyttelyt tietenkään niin suuri juttu ole, mutta minua tilanne hermostuttaa ihan kamalasti, varsinkin siksi, että niissä kahdessa match showssa joissa olemme Sirun kanssa olleet, Siru on kieltäytynyt yhteistyöstä tuomarin kanssa. Lienee edes turha mainita, että edellä mainittuja matchareita lukuunottamatta olemme kummatkin ensi kertalaisia kehässä. Painajaisissani toistui kerta toisensa jälkeen näky, jossa Siru karkaa läpi messusalin minä ja tuomari kintereillään. Ruskea nauha välkyyikin mielessäni kerta toisensa jälkeen. Välillä näin tosin unta myös punaisesta nauhasta (sinisestä en jostain syystä kertaakaan) ja liian monta kertaa myös harmaasta (eli hylätystä). Yö kului siis todella rattoisasti. Muru ja Siru päättivät myös vallata sänkyni lupaa kysymättä, joten aina kun satuin yön aikana heräämään, joudui potkimaan Murua alas jalkopäästä ja repimään peittoa takaisin Sirulta (miten niin pieni koira voi viedä niin ison tilan sängystä ja palan peitosta).

Tänään olemme sitten valmistautuneet näyttelyyn leikkaamalla Sirun kynnet, pesemällä hampaat ja käymällä muutenkin pesussa. Siru on vähän ihmeissään. Mitäköhän mahtaa tuumata huomisesta.

Toivottakaa onnea.

Mahdoton Tehtävä

Tiedättekö mikä on mahdoton tehtävä? Kirjoittaa kirkkohistorian esseetä aapisten uskonnollisesta propagandasta samalla kun yrittää siivota ja vahtia, ettei podengo syö viatonta kania, joka on liian apaattinen tehdäkseen mitään... Siinä teille mahdoton tehtävä. Niin paljon kuin pidänkin teologian opiskelusta ja paikkojen siisteydestä, niin paljon kuin rakastankin Sirua ja Väiskiä, nämä neljä yhdessä ajavat minut hulluksi. Onneksi Muru tuo jotain järkeä tähän huusholliin nukkumalla vieressäni lattialla (Väiski ja Siru valtasivat sohvan). Toisaalta Muru teki jo oman osansa "ajakaa Manni hulluksi" projektissa haukkumalla joka ikiselle rasahdukselle puolen tunnin ajan. Onneksi Poju sentään nukkuu vanhuuttaan eikä ulisi Susannan perään niin kuin tavallisesti. Susanna on nimittäin yökylässä kaverinsa kanssa. Yleensä Poju ei Susannan poissaollessa muuta kuin inise ja ulise, mutta ehkä se/hän luulee, että Susse on koulussa.

Tänään ja eilen olen väsäillyt koulujuttujen ohessa aika paljon näitä sivuja. Okei, tiedän tiedän. Sivujen sisältö puuttuu edelleen, mutta ainakin linkit on tehty. Sitä paitsi Siru tekstit ovat jo valmiina. Muru teksti taitaa olla myös lähes valmis, mutta en muista mihin olen sen tallentanut. Yrittäkää kestää. Poju, Tessa ja Susanna tekstit ovat Susannan kontolla joten niitä voitte joutua odottamaan aika kauan. Susanna kun ei hirveästi kirjoittele juttuja. Mutta ehkäpä Susanna yllättääkin meidät tällä kertaa *g*

Olisipa lomaa... Nyt joku neropatti voisi sanoa, että olet lomalla paraikaa, mutta siihen minun on pakko huomauttaa, että mitä lomaa on siinä, että loman jälkeen on kaksi tenttiä, esseen ja tiivistelmän palautus + englannin oppimispäiväkirjan 20 työskentely tunnista tehtynä vasta muutama. Argh... Miksi pitää olla näin tunnollinen, miksi opettajan koulutusohjelmaan päästäkseen pitää saada yli neljän keskiarvo, oi miksi "loma" ei voi kestää vaikka neljää viikkoa. No, ehkäpä tämä tästä. Ei saa vaipua epätoivoon.

Nyt Siru nukahti sohvalle ja Väiski pälyilee sitä sinisillä silmillään hieman hämmästyneenä. Ehkä minunkin pitää käyttää tilanne hyväkseni ja jatkaa esseen kirjoitusta. Toivottakaa onnea. Tsau!

V.U.H 22.10.2007

Tänään on pikkuveljeni syntymäpäivä. Tänään minä päätin kokeilla tätä tälläistä blogia. Sivuani en ole vielä saanut valmiiksi. Ulkoasu on tehty, mutta suurinosa teksteistä puuttuu vielä- Aika kun tuppaa olemaan kortilla :) Tänään kuitenkin siirsin rungon jo nettiin ja aloitin tämän blogin pitämisen. Mitään pitkää sepustusta en tähän nyt kirjoita. Tarkoitus oli vain kirjoittaa tämä tällainen ilmoitusluonteinen viesti tenttiin lukemisen lomassa.